2017-05-31

Ponygirl syndrome

Aika vaan karkaa johonki ja tuntuu, että koko ajan on hirveesti muuttujia...
Karaokejuonto oli ja meni niinku myös bingo. Samalla tuli opittua taas kerran miten kieroja ihmiset voi olla, mutta ei se haittaa. Käy melkein sääliksi ihmisiä jotka ei tajua, että mä en oo mikään helppo purtava. Mutta ei siitä sen enempää, kakslahkeisten ongelmia sellaset. 

Tästä ei varmaan hirveen pitkää tekstiä tuu kun kaikki mitä on tapahtunu on jo niin menny ohi ettei enää muista puoliakaan eikä oikeestaan oo kuviakaan, mutta hiusmalli juttuja on tullu taas tehtyä ja nyt mennään sinisellä päällä elämäni ekaa kertaa. Enään vihree niin rupee olemaan kaikki värit käyty läpi.


Tuli käytyä karaoke SM karsinnoissaki, mutta siellä kävi sellanen hassu pieni juttu että melkein kaikki ketkä osas laulaa jäi menemättä jatkoon... Onneks nyt sit heinäkuussa uus karsinta niin sieltä mennään sit Monican kans käsi kynkässä jatkoon. Jos ei mennä nii sit rupee tippumaan päitä... 

Tuli pyörähdettyä Idolsissakin ja oli kyllä huikee päivä hyvässä seurassa ja paljon uusia ja vanhoja tuttuja. Pitää kyllä ottaa uusiks. 

Tankoiluakin on tullu jatkettua ja nyt oon sitten koreografia tunnilla eli rupee tosta lajista tulemaan oikeesti vähitellen tanssia eikä vaan kipeitä yksittäisiä liikkeitä. Kipeetä ne tekee kyllä edelleen mutta on ruvennu huomaamaan että on tietyt liikkeet ruvennu helpottumaan ja on tullu paljon opittua uutta. 
On se Riikka vaan loistava, ei siitä pääse mihinkää!


Nyt sit sählätään paperihommien kanssa ja katellaan mitä tapahtuu. Kouluun sekä töihin on hakemusta vetämässä ja ollaan jännän äärellä. Katsotaan mihin maailma taas mua kuljettaa. 

Mutta nyt tohon otsikossa mainittuun ongelmaan! En oo muistanu kirjottaa mitään mun ja Emman heppamessu reissusta kun olin vähän mouhijärvellä sekä valkeakoskella käymässä. Huikee reissu tottakai koska paras seura, mutta kaiken lisäks tottakai ihan hulluna tuli taas tehtyä ostoksia. Isoimpana hankintana tuli sitten tehtyä ponille täysi varuste uusinta. Uudet suitset, huopa ja LAMPAANKARVA SATULA. Kevyesti sellanen reilu 400€ taas messuille että hupsis vaan. 
Ja tänään tuliki sit hankittua vielä ihan normi satula. Mulla olis kahelle hevoselle täys varustus eikä mulla ole edes yhtään omaa, tätä voisin kutsua heppatyttö syndroomaksi. 
Nyt kun kesä selkeästi ainaki yrittää lähestyä niin odottelen heppojen siirtymistä liikkalaan. Pääsee sitten tamman kanssa alottelemaan hommat taas pitkästä aikaa kun onhan tässä nyt yli puoli vuotta ollutkin syystä ja toisesta taukoa. 

Mutta mä taidan jatkaa netflixiä ja koitan palata jatkossa vähän aktiivisemmin tänne taas kun tulee taas vuodenaika kun tulee jopa kaikenlaista taas tehtyä.