2014-02-15

Broken machine just like me

Moi taas...

 Tajusin tossa, että onpa ollu taas melkein kuukauden kirjotustauko. Syynähän on siis se, että tietokone sano lopullisesti ittensä irti ja siitä oottelen nyt sit rahoja takasin. Kuukauden sisään pitäis saada ostettua itelle Applen macbook kunhan sinne asti päästään. Kuvaustyöt painaa päälle aikatauluttamassa koneen tarvetta ja hiusmalli hommat ja työt aikatauluttaa kotona oloo ja kotiin menoo. Mut ehkä parempi vaan, että pidän itteni liikkeessä.

Mitäpä tässä pitäis osata kuluneesta kuukaudesta sanoo. Eijalla ollessa viimeks kirjottelin ja koko viis viikkoo oottelin kouluun pääsyä kun lomaa oli viis ja puol viikkoo. Se puolikaski viikko oli se hetki kun olin Eijalla. Loman aikana oon parannellu selkää, käyny valmennusta kuvaamassa ja juossut laitteiden kanssa pitkin kouvolaa.


Koulussakin on tietty tullu oltua jo jonkin aikaa ja tällä hetkellä ollaan Emman kans väliaikasesti tyttölän yläkerrassa. Ihmisten kans menee vaihtelevasti.... Joinain hetkinä oon äärettömän ilonen kun on hyvää seuraa ja tuntuu että mut huolitaan johonki porukkaan ja pyydetään mukaan. Mut seuraavassa hetkessä taas mut heitetään nurkkaan kun onki parempaa seuraa paikalla eikä enää tarvita. Seuraavana oon taas kärppänä menossa kun joku karjasee kaipaavansa mua. En vaan osaa olla oikeestaan vihanen kellekkään. Kaikki on ollu järkyttävän sekavaa, mutta samaa aikaa hirveen selvää...

Mun elämään on tullu uusia tärkeitä ihmisiä ja monia tärkeitä on myös mennyt. Tarvis periaattees vaan aikaa saada päätä selväks, mut sit rupeen taas ajattelemaan liikaa ja saan itteni vaan pahempaan solmuun. Kaipa tää tästä selviää, mä vaan elän jatkuvasti pelossa taas. Pelkään pilanneeni kaiken enkä oikeestaan uskalla sanoa enään mistään mitään. Mutta toisessa tilanteessa sitten taas mun pitäis uskaltaa avata suuni ja kertoa asioista. Enkä tällä hetkellä tiedä edes onko paljoa mitään mitä saisin pilattua... Oon ihan pihalla. Pakko vaan yrittää saada ittensä kasaan ja olla toisten tukena, ei mulla niin väliä.


Viime viikon torstaina oli MUN ryhmän yritysvierailu nurmaalle käymään sukulaisteni tilalla ja sieltä on nyt sit parempaa videokuvaakin joten koitan saada jossain vaiheessa aikaseks julkasta uuden tiivistelmän vaikka sit molemmista reissuista sekasin tms. Videoita olis vissiin kaks tai kolme jotka pitäis tehdä ja julkasta. Josko ne nyt sais viikonlopun aikana aikaseks kun sain koneen lainaksi ens viikkoon asti ja jään viikonlopuks harjuun Emman kanssa. 
(Alla edellinen videopostaus samasta paikasta ennen kun saan aikaseks tehä uusist matskuist paremman)



Eilen oli vielä toisen yritysvierailun vuoro joten käytiin ensin wahlstenilla esittelykierroksella ja saamassa siitä infoa ja sen jälkeen vielä Whalmannilla kierros. Wahlstenilta tarttu jotain mukaankin ja siitä kuvat alla eli KL:n kisatakki näyttöjä varten ja sitten vielä kisapaita. Äärettömän tyytyväinen oon hankintoihin, en olis sopivampia voinu löytää! Ja mieluummin näin kun löytää sopivat ja pääsee sovittamaan kun koittais tälleen pitkäselkäsenä ja levee hartiaisena tilata miljoona takkia ja paitaa ja sovitella ilman asiantuntijan neuvoja. 
Lisäks vielä prismasta noudettu takasin ajaessa mun kovalevy ja tuli muutamia leffoja ostettua kun oli halvalla.



Pyydän anteeksi sitä että blogger pilaa noi kuvat, en jaksa ruveta tappelee tän kaa eikä jaksa latailla flickrii...
Asiat menee jatkuvasti vaan oudompaan ja vituttavampaan suuntaan. Mummo soittaa ja kertoo sun omasta äitistäs järkyttävää paskaa, jatkuvasti jos sun joku sukulaises soitttaa sulle niin saat ajatella että mitä pystyt sanomaan koska luultavasti sulle on soitettu ihan vaan onkiakseen tietoa jollekkin kenen kanssa ei sun oma perhees oo ees puheväleis.
Ja se, että saan kuulla omia asioitani levitettävän ympäriinsä ja minust puhutaan koko ajan vaan paskaa.
Menee niin perkeleesti hermo tähän toimintaan täällä, en enään jaksa. Musta oikeesti tuntuu ettei mulloo ketään enään eikä kehenkään voi enään luottaa. Mun pitää vaan hautautua omaan paskaani ja jäädä sinne sanomatta kellekkään mitään.... Mut mä jään hautautumaan ja kasaamaan muutamia videoita, josko tekis sit vaikka pienen videon jossain vaiheessa.