Hmmmm... Mä oon ollu jotenki tosi mietteliäs taas. En ymmärrä tätä, mutta koko ajan kun teen yksinään jotain niin yritän ratkoa monia eri ongelmia päässäni että mitä niitten kanssa tekee.
Mutta nyt oikeesti, mä ryhdistäydyn ja kirjotan tänne mitä tänne reissunpäälle kuuluu! Viimeks vaan mainitsin, että ollaan Sannan kanssa täällä ja päätin sit alottaa narisemisen. Okei, mä tuun narisemaan vielä lisää ja paljon, mutta koitetaan nyt keskittyä olennaiseen.
Tosiaan, päätin jo heti kun työssäopista puhuttiin että "Minähän muuten lähden ulkomaille!" No niinhän mä lähdin ja hetkeekää en oo katunu. Onhan täällä tullu jo äitiä ikävä kun on kuitenki elämänsä ensimmäistä kertaan ilman äitiä ulkomailla, puoltoist kuukautta ja vielä ilman puhelinta silleen, ettei voi edes soittaa. Onneks on edes skype ja nettiyhteys niin pystyy joskus sen kautta puhumaan.
Tää on ollu ihan mahtavaa! Koitan varmaan tehä jonkulaisen videokoosteen tänne blogin puolelle täst reissust mut saa nähä tuleeko vai ei. Mitäpä täältä muuta osais kertoo...? Keli on ollu tosi hyvä siitä asti ku ollaan tänne tultu ja muutamia päiviä oli yli 20 astettaki, mutta viimisimmät kolme pvää on tullu aamupäivät ainoastaan vettä ja tänään koko päivän. Heppoja täällä on tosiaan noin 40? Ei oo tullu laskettua.
Mä en oikein meinaa jaksaa ees kirjottaa tänne mitä tääl on tehty... Tai siis sanotaan nyt paremmin että tännekkin.... Joten siis jos kiinnostelee miten täällä on mennyt niin käykää ihmeessä lukemassa mun opinnäyteblogia osotteessa
ja lisäks oon täällä vähän "lenkkeillykki" kameran kanssa ja kuvia löytyy osotteesta
Mutta nyt koti juttuihin. Eli kotona on taas tapahtunu kaikkee sillä aikaa kun oon ollu pois. Paljon on nyt selvitettäviä juttuja äitin kanssa, haluan vihdoinki saada tietää mitä kaks naamasta paskaa mun suku on aina ollu. Siihen liittyen siis niin mulle on kotiutunu mun silmäterä omaan kotipihaan vihdoinki! Olisin ite halunnu olla hakemassaki mun murua kyllä, mutta tää nyt tuli niin äkkiä parin muuttujan kautta, että en päässy mukaan.
Eli meijän iskän vanha Mini Cooper -75 <3 Siitä lähtien kun oon tosta autosta saanu tietää, että se on meijän iskän ja nyt meijän niin oon sitä ihaillu että vielä joku päivä se on mun ja nyt se on totta <3 Virallistahan mikään ei vielä ole, mutta äiti ei tosta autosta tykkää eikä välitä paskaakaan ja Elias on mua 5v nuorempi joten sille ei tota tulla antamaan. Seuraava kortillinen olen minä ja olen ihan hulluna tohon autoon joten eiköhän tää oo sanomattakin selvää miten tässä käy ;) Ens kesänä sit road trip kera minin <3 Kuvassa tosiaan oikealla meijän äitin tän hetkinen ajokki ja mun tuleva eka auto eli pikku Audi!
Ja sit niitä asioita mitä oon tässä pähkäilly. Kaikkee ei edes muista tietenkään kun niitä sais kirjotettuu...
Mutta mun isoin ajatusvaras on tällä hetkellä aika. Mua ahistaa kuinka aika loppuu ihan kesken!
Pari tuntia oikeesti joka päivään lisää tms niin olisin tyytyväinen. Oon tosiaan nyt löytäny itelleni liikutushepan läheltä omaa kotia ja menossa sitä nyt kattomaan kun olen takaisin suomessa taas eli heti ensi viikolla. Mietin koko ajan sitä miten paljon minulla on koululla asioita joita pitää tehdä ja miten hirveesti on kaikkee tulossa. Työssäopin jälkeen koulua on tosiaan 4vko ja sinä aikana on tulossa tietääkseni ainakin kolme näyttöä:
1. HelppoC
2. Rata 1
3. 5pvän vaellus johon kuuluu ruokailun järjestämis näyttö.
Suunnittelin josko sen hepan sit ottaiski vaikka koululle mukaan kuukaudeksi? Alan tosiaan liikuttamaan hevosta, koska omistaja ei pysty raskauden takia itse heppaa liikuttamaan. Eli hevonen todella tarvitsee liikuttajaa. Lisäksi samana päivänä kun käyn heppaa kattomassa niin lähen jonkun matkan päähän kotoa käymään puhumassa kaverin kanssa asiat taas reilaan ja selvittämään parit jutut.
Mä mietin sitäki koko ajan, että mitä aion sanoo, mitä tulee tapahtumaan yms. Hämärintä tässä tilanteessa on se, että edes minä itse en tiedä miten haluaisin asioiden menevän. Sen jälkeen mulla onkin vielä to-su aikaa jolloin oliski sit miehekkeen luo lähtö ainakin sen mukaan mitä on nyt sovittu <3 Eli Mouhijärvi kutsuu! Eija, hepat ja rääkkitunnit, voiko parempaa edes toivoa. Mutta sit mietin että mitä jos otanki sen hepan mukaan kouluun niin millon tuun sit jo mouhosta takasin ja minkä verran ehin siellä olemaan ja ja ja... HUOH.... joskus tekis vaan mieli saada semmonen päävirta kytkin omiin aivoihin, vois vaan sulkee ton kaiken pois pyörimästä. Noi asiat oikeesti painaa hartioilla.
Ja tänään, nostelin Nikelle esteitä kentälle ja mietin yhtä asiaa.
"Haluunko oikeesti sit joskus olla 40v ja ammatikseni olla hevostenhoitaja ja mättää työkseni paskaa?" mutta seuraava kysymys tohon onki että "jos kerran en niin mitä mä sit haluan?" Harju loppuun ja sen jälkeen johonkin, mutta mihin?? Seuraavaan kouluun, mutta mihin kouluun?? Kaikki sanoo vaan, että kyllä sulla on aikaa miettiä ja älä stressaa, kaikki järjestyy. Mutta mulla iskee paniikki jossei mulla oo narut hanskassa!
Kesätyöpaikanki oon oikeestaan itelleni varmistanu ja se onki sit seuraava asia mikä vaikeuttaa kaikkee... Eijalle menossa siis mouhoon tallille töihin näillä näkymin jo mieheke saa vaan paperihommat tehtyä ja jutut selvitettyä. Seuraavana mietin taas tota liikutusheppaa! Sit oon koko kesäloman taas jossain miljoonan kilsan päässä enkä pysty sitä liikuttamaan? Ja Eliaksen synttäreiks on pakko tulla kotiin ja ja ja. Saa nähä mihin tää meno vielä kallistuu, liikaa kaikkee samaa aikaa.
Mutta seuraavana multa yks kysymys? Mikä mun blogissa ja mun askissa saa musta huoran??
Ja se mitä minusta kuulee?? Jos kiinnostaa tulla askis huutelee nii voi sit ihan suoraan tulla puhumaan ja tutustumaan jos noin häiritsee :D Ne ketkä mut oikeesti tietää ja tuntee nii tietää miten nää asiat on joten jos ei uskalla mulle itelle tulla puhumaan ja kysymään niin voi sit kysyä vaikka mun ystäviltä jos se olis vähä helpompaa?.... Ja lisäks se, että jos oon kerran niin hirvee huora nii miten mä sit voin olla ihan vitun köyhä? Mun ymmärtääkseen huorat kuitenki saa siitä hommasta rahaa nii köyhäks ja huoraks haukkuminen menee mun mielestä vähä ristiin. Koittakaa ny päättää kumpaa mieltä meinaatte olla nii oikeet ihmiset joita kiinnostaa oikeesti muut ihmiset ja niitten hyvinvointi voi sit rauhassa keskittyä totuuteen mikä on oikeesti tilanne.
Mutta eipä mulla muuta, kiitos ja seuraavaan kertaan!